Kesätöiden aloittaminen tai muutto tarkoittaa monelle opiskelijalle tuskaista selvittelyä Kelan kanssa. Joskus opiskelijat jättävät rahaa nostamatta, jotta saisivat järjestelmästä paremmin selvää.
Itse olen monesti jättänyt hakematta kelan työttömyystukia, mikäli olen ollut osa-aika -sopparilla töissä. Se mitä joutuu tekemään sen eteen, että saa kelalta pari kymppiä kuussa lisää ei vaan ole sen arvoista. Puhumattakaan, että jos on siinä rajoilla, ni voi olla että päättävät myöhemmin periä takaisin tukia.
Pari kertaa kokenut tämän takaisinperinnän (yksi niistä juurikin opiskelijana) ja sen takia jos joudun ikinä taas tilanteeseen, että on oikeus saada mitään kelan tukia, niin harkitsen tarkkaan ennenkö laitan hakemuslappuset eteenpäin.
Kyllä ,on jäänyt aavistuksen paska maku kelan toilailuista suuhun.
Ymmärrän hyvin, jos tekee kaikkensa välttääkseen kelan kanssa vääntämistä. Itse olen ollut yli vuosikymmenen kuntoutustuella ja ihan älyttömiä säätöjä mahtunut väliin; opiskelijana tuet sentään toimi edes jotenkuten, mutta jos tippuu pois "normaaleilta" elämänpoluilta, kaikesta tulee vielä kymmenen kertaa vaikeampaa.
Pahinta on, että joka vuosi pitää vääntää kättä minimieläkkeen jatkumisesta mikä vie sen 4-5kk (pari kuukautta että saa lääkärinlausunnon, pari kuukautta että päätöksen kelalta jne.), vaikka kuntoutumiseni vaatisi jotain jumalaista ihmettä. Mutta yritäpä tässä päästä pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeelle, kun "olet vielä niin nuori" (yli kolmekymppinen) ...
Nykyisin saan jo ahdistuskohtauksen jokaisesta Kelan kirjeestä, kun ei vaan pysty enää luottamaan ettei sieltä tule taas jotain paperia, mikä vetää maton jalkojen alta
Ongelmana on vähän se, että perustulo on antiteesi esim nykyisten hallituspuolueiden maailmankuvaan nähden. Lisäksi keskustelu tullee ajankohtaiseksi vasta, kun on paska tuulettimessa. Esimerkiksi, jos parinkymmenen vuoden kuluessa saavutetulla teknologisella kehityksellä voidaan nostaa tuottavutta niin paljon, että valtaosan työpanosta ei enää tarvita.
Tuossa tilanteessa riippuu sitten paljon päättäjistä, muotoutuuko länsimaista oligarkioita, joissa valtaosa omistuksista keskittyy tahoille, jotka omistavat tuotannon välineet (esim ai avustettu sisällöntuotanto, automatisoitu teollinen tuotanto jne).
Pieni valonpilkahdus tilanteessa on se, että Suomessakin syntyvyys on romahtamassa, eli työllistettäviä ihmisiä on jatkossa vähemmän. Jos jossain vaiheessa merkittävä osa tuotannosta on täysin automatisoitua (post scarcity), voitaisiin oikeaoppisella verotuksella mahdollistaa vähäisen työvoiman keskittyminen sellaisiin tehtäviin, jotka on vaikeasti automatisoitavissa. Esimerkiksi huolenpitoon vanhuksista.
Jälkimmäinen skenaario on luultavasti epätodennäköinen verrattuna oligarkiaan.
Surullisinta on että Kela tuntuu vielä järkevältä laitokselta verrattuna työkkäriin. Siellä on aivan lottoa osuuko omalle kohalle henkilö jota kiinnostaa vittuakaan. Pätkätöitä tehdessä saa tosissaan pitää oikeuksistaan kiinni jos niiden välissä on vähääkää tyhjää.
Silloin kun viitisentoista vuotta sitten opiskelin, niin ainakaan itsellä ei moisia ongelmia ollut. Tukia nostin ja tein töitä kesäisin ja joulun alla. Pelkoa tulorajojen paukkumisesta ei ollut, toki oman alan töissä palkka on vakkarinakin mediaanin alle.
On näemmä muuttuneet nuo Kelan systeemit. Älytöntä, että porukka ilmoittaa todellisuutta isompia tuloja, jotta saa vähemmän rahaa eikä joudu säätämään Kelan kanssa. Erityisen huonoa tuossa on se, että se vääristää tilastoja, mikä tulevaisuudessa voi vaikuttaa tukien määrään ja kohdistamiseen. Ei hyvä.
Joo, itse opiskelin samoihin aikoihin, ja silloin oli tukiviidakko helpompi. Silloinki tosin jätin töitten aikana tuet nostamatta jos edes meinasi näyttää siltä että tulorajat voi paukkua. Silloin oli myös paras hetki ostovoimaan nähden elää pelkällä opintorahalla ilman lainaa.
Opiskelijan asumistuki olikin helppoa, et vain tienannut liikaa niin sait rahaa. Yleisen asumistuen kanssa pitää todistaa olevasi perseraiskattu köyhä kun haet tukia, ja joka kuukausi uudestaan.