Englanti vs. muut kielet koulussa
Englanti vs. muut kielet koulussa
Kun kävin ala-astetta, niin englanti oli käytännössä ainoa vaihtoehto ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Tosin kävin hyvin pienessä koulussa. Ilmeisesti muut vaihtoehdot olisivat tarkoittaneet koulun vaihtoa.
Ne, jotka eivät syystä taikka toisesta koulusa aloittaneet kieliopintoja englannilla, niin miksi? Ja miten nyt jälkeenpäin tuntuuko että ratkaisu oli oikea vai väärä?
Itse aikanaan aloitin Ruotsilla, vanhemmat oli sitä mieltä että helpottaa myöhemmin englannin oppimista.
No, nyt n. 25 vuotta myöhemmin en juuri osaa ruotsia, englantia taas tulee käytettyä päivittäin töissäkin.
Meillä oli ala-asteella pienen pieni saksan opiskelijoiden ryhmä. Itse menin englannilla, mutta pari kaveria valitsi saksan.
Mun aikana peruskoulussa (n. 1996 - 2005) aika moni luokkatoveri aloitti saksalla ja sitten vuotta paria myöhemmin tuli englanti siihen rinnalle ja ylä-asteella vielä ruotsi siihen kolmanneksi. Ei käyny kyl kateeks. Lisäksi ylä-asteella pysty vielä valinnaisena lukemaan ranskaa, venäjää tai viroa.
Meillä tuli yläasteella (1998-2001) mukaan ruotsi ja saksa. Myös ranskaa ja venäjää oli mahdollista opiskella, mutta venäjän ryhmää ei syntynyt kun opiskelijoita oli niin vähän.
Itse aloitin ranskalla ja jatkoin sitä kirjoituksiin asti. En oikein ymmärrä miksi olisi pitänyt aloittaa englannilla, sitä oppii muutenkin melkein pakosti. Mä luulen, että meidän ala-asteella oli paljon yleisempää aloittaa jollain muulla kielellä kuin englannilla.
Saksaa luin kaksi vuotta 8 ja 9 luokilla. Ihan turhaa oli kun lukiossa ei enää kalenteriin mahtunut saksa. Ei sopinut kovien aineiden linjalle.
Broken english ei ihan hetkeen ole katoamassa maailmankielen asemasta, joten ainakin sille tulee käyttöä ja pysyy kielitaito yllä.
Itse opiskelin kanssa saksaa valinnaisena 8 ja 9 luokilla. Kyseessä todella pieni paikkakunta ja opettaja vaihtuikin juuri ennen kuin saksan tuntini olivat alkamassa. Uusi opettaja oli elämäänsä kyllästynyt kurppa jota ei kiinnostanut opettaa. Lähinnä tunnin alussa sanoi että avatkaa kirja sivuila 2 - 60 ja tehkää tehtävät, sen jälkeen alkoi lukemaan sanomalehteä yms. Sitten jos erehtyi kysymään kysymyksen niin kuului vaan suun napsautus ja silmien pyörähdys että kehdattiinki keskeyttää hänen artikkeli ja sitten hetken aikaa hän selasi kirjaa kaikessa hiljaisuudessa ja totesi "Jos luet kirjan sivulta 12 niin sieltä löytyy vastaus kysymykseen."
Voi vittu että liipastuin kun muistelen tätä opettajaa. Nykyään saksan kieli on täysin olematonta ja yritän sitä opiskella Duolingon kautta aina silloin tällöin, se vain ei ole kovin tehokasta oppimista itselle.
Onko tällaisia oppilaita Suomessa? Lähinnä varmaan maahanmuuttajat opettelevat suomea alkutaipaipaleella, mutta oletan että englanti on se ainut vaihtoehto kaikille.
Englanti ei ole Suomessa pakollinen kieli. Pakollisia kieliä ovat yksi vieras kieli ja toinen kotimainen. Käytännössä kaikki ottavat englannin, koska se on hyödyllisin. Lisäksi monilla paikkakunnilla ei edes aloita muiden kielten ryhmiä.
Asuin itärajan kaupungissa 1980-1990-luvuilla, joten otin venäjän A-kielenä. Mitään muistikuvaa siitä miksi näin tein ei ole; ehkäpä ympäristön hypetys oli syynä. (🎶OI SUURI JA MAHTAVA NEUVOSTOLIITTO🎶) 2
Aika hölmö valinta, koska koko kouluajan liikuin kieliopinnoissa siinä pikkuryhmässä joka venäjää opiskeli. Oppilasmäärä harveni vuosi vuodelta. Ei yhtään helpottanut sekään, että omat venäjän kielen taidot tasoittuivat 7-tasolle. Opettaja päätti oikein kehaista, kun vaihdoin lukiossa A-kielen englantiin ja kirjoitin YO-kokeissa C-venäjästä cum laudan.
Vieläkin hämmentää, kun muistelen lukion C-englannin oppitunteja (jotka olivat ihan mukavia pienryhmissä) ja A-englannin oppitunteja isommissa ryhmissä, jossa jotkut eivät siitä tajunneet pätkääkään siinäkään vaiheessa. Enklanti on iisiä.
Edit: Ainiijoo! Tunnistan nykypäivänä ehkä jotain venäjän kielen sanoja! Tai jotain! Saa viestittää, mutta paremman ja nopeamman vastauksen saa ehkä nopeammin jos katsot Wiktionarya. Tai jotain. Ruosteessa on sekin kielitaito.